Turun saaristo – saaret, lossit ja yhteysalukset

Turun saaristo eli Saaristomeren saaristo on Varsinais-Suomen rannikkoalue, joka ulottuu idässä Kemiönsaaresta ja Hiittisistä lännessä Houtskariin ja pohjoisessa Kustavin ja Iniön saarille. Hallinnollisesti alue jakautuu Paraisten kaupunkiin – johon kuuluvat entiset Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kunnat – sekä Kemiönsaareen, Kustaviin ja Naantalin saaristo-osiin Rymättylään, Merimaskuun ja Velkuaan. Matkailijalle olennaista ei kuitenkaan ole kuntaraja vaan se, millä yhteydellä saarelle pääsee, ja se määräytyy pitkälti sen mukaan, kuinka kaukana ulapalla saari on. Suomen ympäristökeskuksen virallisessa saaristoluokituksessa saaristo jaetaan kolmeen vyöhykkeeseen. Sisäsaaristo on mantereen läheinen, yhtenäinen aluetyyppi, jossa maapinta-alaa on pääsääntöisesti enemmän kuin vesipinta-alaa ja jossa saarille on suurelta osin kiinteä tieyhteys. Välisaaristoon kuuluvat vähintään kahden kilometrin päässä mantereesta olevat alueet, joissa saarialaa on vähintään 20 prosenttia tai joihin on lauttayhteys; luokituksen mukaan merkittävä osa välisaaristosta on saavutettavissa nimenomaan saaristoliikenneyhteyksillä eli lautalla, lossilla tai yhteysaluksella, ja kiinteä tieyhteys on siellä hyvin harvinainen. Ulkosaaristoa luonnehtivat laajat vesialueet ja usein pitkät välimatkat saarten välillä, eikä ulkosaaristoon ole lainkaan kiinteää tieyhteyttä. Käytännössä tämä vyöhykejako kertoo suoraan, millä kulkuneuvolla liikut. Sisäsaaristossa – Paraisilla, Kemiönsaarella, Rymättylässä, Merimaskussa ja Kustavin mantereenpuoleisilla osilla – ajetaan siltoja pitkin ja korkeintaan ylitetään lyhyt lossi, kuten Vånon lossi Paraisilla, Hämmärönsalmen lossi Naantalissa tai Kokkilan lossi Salossa. Välisaaristossa liikutaan maantielautoilla: Saaristotie eli kantatie 180 vie Lillmälöstä lautalla Nauvon Prostvikiin, Nauvon Pärnäisistä Korppoon Retaisiin ja Korppoon Galtbystä Houtskarin Kittuisiin. Sivuhaaroina toimivat Korppoo–Norrskata, Iniö–Kustavi ja pienet lossit Högsar, Skagen, Eskilsö, Velkuanmaa, Palva, Keistiö, Kivimo, Saverkeit, Mossala, Vartsala ja Högsåra. Ulkosaaristoon – Utölle, Jurmoon, Aspölle, Nötölle, Gullkronaan, Borstöhön, Vänölle, Örölle ja kymmenille muille pikkusaarille – ei aja auto vaan yhteysalus. Yhteysalusreitit on jaettu reittialueisiin, ja jokainen niistä palvelee omaa saariryhmäänsä. Rymättylän reittialue (m/s Isla) kulkee Haapalasta Ruotsalaiseen, Pakinaisiin, Pähkinäisiin, Samsaareen ja Maisaareen. Velkuan reitti yhdistää Teersalon Lailuotoon, Talosmereen, Munninmaahan, Kettumaahan, Liettiseen ja Tammisluotoon. Nauvon pohjoinen reitti (Innamo) palvelee Innamoa, Järvsoria, Maskinnamoa, Lavarnia ja Seiliä (Själö), Nauvon poikittainen reitti Pärnäisistä Kirjaisiin, Mattnäsiin, Berghamniin, Brännskäriin, Gullkronaan, Stenskäriin, Byskäriin ja Hummelholmiin, ja Nauvon eteläinen reitti (m/s Falkö) Kirjaisista Pensariin, Penöhön, Björköhön, Borstöhön, Bodöhön, Grötöhön, Trunsöhön, Träskholmiin, Sandholmiin, Lökholmiin, Kopparholmiin ja Knivskäriin. Utön reittialue (m/s Utö) on saariston pisin: Pärnäisistä Berghamnin, Nötön, Aspön ja Jurmon kautta Utölle, Suomen eteläisimmälle ympärivuotisesti asutulle saarelle. Houtskarin reitti (m/s Finnö) palvelee Näsbyn, Norrbyn, Bockholmin, Härklotin, Lempmon, Lempnäsin ja Lammholmin kaltaisia kohteita, Iniön lisäreitti Kannvikia, Kolkoa, Kvarnholmia, Nåtöä, Perkalaa ja Salmista, ja Hiittisten reittialue (m/s Jurmo) Kasnäsistä Vänölle, Tunnhamniin, Holmaan, Helsingholmiin, Örölle, Ängesöhön, Bolaxiin, Biskopsöhön ja Bötesöhön. Paraisten reittialue (m/s Viken) hoitaa Granvikista Pensarin, Kuggön, Aspholmin, Björkholmin ja Heisalan. Lähes kaikki tämä on ilmaista. Lounais-Suomen elinvoimakeskus, joka järjestää sekä maantielautta- että yhteysalusliikenteen, toteaa maantielautoista yksiselitteisesti: "Maantielautat ovat osa maantieverkkoa, joten ne ovat kaikille maksuttomia." Yhteysaluksista sanotaan samoin: "Yhteysalusliikenne on kaikille maksutonta." Maantielauttapaikkoja on Suomessa yhteensä 40, ja niistä suurin osa sijaitsee juuri Turun saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla; Finferries hoitaa ne kaikki paitsi Arvinsalmen (Liperi) ja Bergön (Maalahti), joissa liikennöi Kymen Saaristoliikenne Oy. Poikkeuksen maksuttomuuteen tekee niin sanottu avustettu yhteysalusliikenne, jossa matka on ilmainen vain saaren vakituisille asukkaille ja muut maksavat kuljetusmaksun. Turun saaristossa tällaisia välejä on kaksi: Saariston Rengastien Houtskari–Iniö (Mossala–Dalen), jossa kesällä 2026 aikuinen maksaa 10 euroa, lapsi 5 euroa, henkilöauto 45 euroa ja polkupyörä 12 euroa, sekä Saariston pienen rengastien väli Nauvo–Seili–Hanka. Molemmat ovat luonteeltaan matkailureittejä ja auki vain kesäkaudella. Suunnittelussa kannattaa muistaa kolme asiaa. Ensinnäkin maantielautoille ja losseille ei voi eikä tarvitse varata paikkaa – niille vain ajetaan jonoon, ja ajoneuvon tulee olla lastausvalmiina noin kymmenen minuuttia ennen lähtöä. Toiseksi yhteysaluksilla varaus on pakollinen: matka varataan osoitteessa booking.finferries.fi enintään kaksi viikkoa etukäteen, ja aikataulujen x- ja y-merkinnät tarkoittavat, että pysähdys tehdään vain erikseen tilattaessa. Kolmanneksi auto kannattaa jättää rantaan: elinvoimakeskus suosittelee ottamaan auton yhteysalukselle vain välttämättömässä tarpeessa, sillä kansitilaa on vähän – ja huomauttaa samalla, että yhteysalusrannoissa on rajallinen määrä parkkipaikkoja, jotka voivat sesonkiaikaan ruuhkautua. Kausiaikataulut vaihtuvat eri reiteillä eri päivinä, joten oman matkapäivän taulukko kannattaa aina tarkistaa reitin omasta PDF-aikataulusta.